Koskelankyl\u00e4n Walo sijaitsee Oulun pohjoisosassa ty\u00f6l\u00e4isalueella, joka syntyi 1800-luvun lopulla erityisesti J.W. Snellmanin G:sonin Toppilan sahan ty\u00f6l\u00e4isten asuntoalueeksi. Se muodostui tuolloisen Toppilan tilan maille kaavoittamattomasti, mik\u00e4 on viel\u00e4kin n\u00e4kyviss\u00e4 alueen tieverkossa. Ty\u00f6l\u00e4iset muuttivat alueelle ymp\u00e4ri Pohjois-Suomea, joten he muodostivat alueelle varsin heterogeenisen asujaimiston, jolta puuttuivat perinteiset sukulaisuuteen perustuvat turvaverkostot, joihin olisi pystynyt samaistumaan. Koskelankyl\u00e4n asukkaille yhteiseksi tekij\u00e4ksi ja identiteetiksi muodostui koskelankyl\u00e4l\u00e4inen ty\u00f6l\u00e4isstatus.<\/p>\n
Toppilan sahalle perustettiin oma sahaty\u00f6l\u00e4isten ammattiosasto todenn\u00e4k\u00f6isesti kes\u00e4ll\u00e4 1900. Syyn\u00e4 perustamiseen olivat palkkariidat ty\u00f6nantajan kanssa ja niit\u00e4 seurannut lakko, joka p\u00e4\u00e4ttyi ty\u00f6l\u00e4isten eduksi. T\u00e4m\u00e4n ammattiosaston pohjalle perustettiin 20.4.1908 ty\u00f6v\u00e4enyhdistys Suomen sosialidemokraattisen puolueen alaisuuteen. Seuraavassa kuussa yhdistys otti nimekseen Walo.<\/p>\n
Alusta l\u00e4htien yhdeksi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4htiin oman talon rakentaminen. Talolle vuokrattiin maa-alue A. Lidendahlilta vuonna 1909. Rakennusty\u00f6 tehtiin talkoilla ja seuraavan vuoden kes\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 keskener\u00e4isess\u00e4 rakennuksessa pystyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kokouksia. Talon vihkiminen tapahtui seuraavan vuoden kes\u00e4kuussa. Tarkkaa p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole tiedossa. T\u00e4st\u00e4 talosta, Koskelankyl\u00e4n Walosta, muodostui alueen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n oma toimitalo, jossa toimivat sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, eri nais- ja nuorisojaostot, toimikunnat ett\u00e4 urheiluseura Koskelankyl\u00e4n Riento.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koskelankyl\u00e4n Walo sijaitsee Oulun pohjoisosassa ty\u00f6l\u00e4isalueella, joka syntyi 1800-luvun lopulla erityisesti J.W. Snellmanin G:sonin Toppilan sahan ty\u00f6l\u00e4isten asuntoalueeksi. Se muodostui tuolloisen Toppilan tilan maille kaavoittamattomasti, mik\u00e4 on viel\u00e4kin n\u00e4kyviss\u00e4 alueen tieverkossa. Ty\u00f6l\u00e4iset muuttivat alueelle ymp\u00e4ri Pohjois-Suomea, joten he muodostivat alueelle varsin heterogeenisen asujaimiston, jolta puuttuivat perinteiset sukulaisuuteen perustuvat turvaverkostot, joihin olisi pystynyt samaistumaan. Koskelankyl\u00e4n asukkaille<\/p><\/div>\n